Siirry pääsisältöön

Olen ihan zen - mutta missä on Nestori?

Välillä melkein naurattaa ja nolottaa, että meitä on kyllä NIIN viety. Tai hirvittää, että onkohan meitä viety.



Kun teimme kaupat tästä sukitusrempasta, oli yksi ajoituksen määräävä tekijä se, että tämä firma saisi kokeneimmat tyypit juuri meidän työmaallemme. Jep. Eihän KUKAAN halua mitään vasta-alkajia rassaamaan omia putkiaan, joten mekin halusimme "Nestorin ja Nikon", koska ketään muutahan ei voisi kuvitellakaan juuri tälle työmaalle. Ja heidän kalentereihinsa kävisivät vain nämä kaksi viikkoa.

Juu, se unohtui mainita: moni firma oli viileästi todennut äkkiä viemäripisteemme katsottuaan, että "sellainen viikon verran tuohon menee, ehkä hiukan yli". Tämä valitsemamme firma totesi, että kyllä tuohon kaksi viikkoa menee. Siinä huokui sellaista realismia, joka puuttui muilta, joten he saivat yhden valintapisteen tästä toteamuksesta.


Miksi jotkut vaan saavat joustaa aikatauluissaan?


Viime perjantaina - remontin siis piti alkaa tämän viikon maanantaina 9.4. - puhelimeni soi klo 13.52 ja minulle ilmoitettiin, että miehet saapuvat työmaalle tiistaina. Kyllä. Kun ajoitusta tehtiin, oli puhe siitä, että aloitus saattaa heittää päivän tai pari, mutta että siitä sitten tiedettiin vasta perjantaina iltapäivällä. Blaa. Huonot vibat vähän vilahtivat.

Olin rukannut aikatauluni sellaiseksi, että saatoin tehdä töitä kotona maanantaina. Tiistain ja keskiviikon kouluttaisinkin sitten. Ilmoitin, että paikalla pitää olla heti aamusta tai sisään ei pääse. Me kaksi opettavaa ja kouluttavaa aikuista kun emme voi sovituista aikatauluistamme samalla lailla luistella.



Vaan missä on Nestori?


Tänään aamulla, tiistaina siis, puhelin soi klo 09:18 ja tyypit kertoivat lähteneensä Auran ABC:lta (26 kilometrin päästä). Mukana ei kuitenkaan ollutkaan tätä legendaariset mittasuhteet saanutta Nestoria vaan "Niko ja Jouni". Olisi naurattanut jollei olisi hiukan jo kauhistuttanut.

Niko ja Jouni saapuivat ripeästi paikalle, sanoin olevani aamusta hetken vielä kotona.


Kaikki menee hyvin, kaikki menee hyvin -mantra


On pakko sanoa, että harmittaa ja hirvittää. Ihan jo siksi, että olihan se jotenkin etukäteen arvattavissa. Tyypit tulevat työmaalle ilman MITÄÄN TIETOA siitä, millainen talo tämä on. Ja myyjä ja firman toimari olivat meillä sentään kolme ja puoli tuntia silloin.

Kävimme tässä aamulla talon läpi. "Tässä on tämä yksi vessa, jonka pytty uusittiin pari kuukautta sitten ja meille luvattiin, että tätä ei tarvitse vaihtaa, että tähän sopisi joku mansettijuttu." Tyyppiä nauratti: "Kaikkea teillekin on luvattu."


No. Nyt lähden töihin ja olen ihan zen. Kaikki menee hyvin.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ensimmäinen sukka on putkessa

Remontin toinen päivä aukeni aurinkoisena (sehän teitä kiinnostaa). Nautin aamulla lavuaarista ja vessasta, jopa ilman ovea, sillä tiesin, että tänään illalla ne olisivat vain kaunis muisto. (Kuvassa oleva Teletappien Nuu-nuun näköinen laite työskentelemässä katollamme selostetaan tuolla myöhemmin tekstissä) Kun riski realisoituu Tein töitä aamupäivällä kotoa ja onneksi teinkin. Tyypit saapuivat työmaalle ajoissa ja ryhtyivät hommiin: viemäreitä pestiin ja kuvailtiin. Ja eilinen pieni varoitus keittiöstä lähtevästä pystyviemäristä realisoitui. Riskinä näissä remonteissa on aina se, että vanhoissa viemäreissä onkin jokin isompi vika. No, keittiöstä alaspäin lähtevä viemäri on kuvattu jo vuonna 2004-2005 ja silloin todettiin, että se tekee hassun mutkan ennen kuin lähtee jatkamaan. No, se hassu mutka on ilmeisesti silloin jo ollut hajonnut viemäri, mutta keittiön viemäreille tyypillinen rasvakerrostuma oli sen peittänyt. Jee. Sen hajonnut osa on todennäköisesti kalliota va

Kun ei menekään putkeen

Täsmennetään heti alkuun, että sukitus etenee kuin tanssi! Kaikki hoituu. Mutta tässä ympärillä ei sitten menekään ihan putkeen. Aiemmin mainitsemani keittiön viemärin "kuoppa" siis todella osoittautui reiäksi. Odottelimme torstaipäivän timanttisahaajaa, joka ei saapunutkaan ja reiän todellinen luonne piinasi koko viikonlopun. Todella piinasi ja painoi, uniin asti. Aamuseitsemän jälkeen maanantaina vastaanotin sitten reippaan yksilön, joka useamman tunnin poraili ja lopulta kantoi ison laatan lattiaa talosta ylös ja ulos. Yksi lattialämmitysputki jouduttiin katkaisemaan, mutta siitä tuonnempana. Tämä kuva on varoitus kaikille vanhassa talossa asuville. Rempatkaa ne viemärinne ajoissa. Suurin osa meidän viemäreistämme oli vallan mainiossa kunnossa, mutta tämä sitten ei.  Jep. Putkessa ei ollut "reikää" vaan siitä oli kadonnut koko pohja noin puolen metrin matkalta. Jippiaijei. Tässä kohtaa, kun timanttisahaajan ja sukitustyyppien kanssa ihmett

SE vessa aiheuttaa hihitystä ja uteliaisuutta

Tämän viemärisukitusremontin näkyvin ja haittaavin osa lienee tuo vessattomuus tai ehkä enemmänkin puuttuvien vessojen korvaamistapa. En oikein tiedä, että miksi se tuntuu niin vaikealta. asialta. Mutta kun se tuttu pytty nököttää pihalla ja lattiassa on vain reikä, ihminen taantuu. Eilen saimme vielä käyttää yhtä vessaa, john tuli vettä lavuaariinkin. Ovea meillä ei vessassa enää ollut, mutta talon arkkitehti on selvästi fiksusti pohtinut, että vaikka ovea ei olisi, mistään ikkunasta ei vessaan näe. Sohvalle ja ruokapöytään toki näkyi komeasti. Kun eilen kuulimme, että saamme tuon "saavin, jossa on jätesäkki ja johon laitetaan pellettejä", olimme megajärkyttyneitä. Suoraan sanoen kävin katsomassa kilpailjoiden sivuilta, että mitäs he nyt sitten lupasivatkaan. Saimme tosiaan sukitusta suunnitellessamme neljä tarjousta, joiden väliltä valitsimme. Emme valinneet halvinta emmekä kalleinta. Joku firma lupasi bajamajan, joka ei sekään kyllä mitään lämpimiä tunteita he